Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua nepsy-haasteisiin

Kirjoittaja: Kimmo Turpeinen, Onnin nepsy-valmentaja

Sinullako nepsy-haasteita?

”Usein en tiedä, miten sosiaalisissa tilanteissa tulisi toimia.”
”Juutun epäolennaisiin pikkuseikkoihin.”
”Työharjoittelussa annettujen työtehtävien hahmottaminen vaikeaa.”
”En osaa ja ymmärrä small talkia.”
”En ymmärrä kaverisuhteiden tärkeyttä ja suhteiden ylläpito tuntuu raskaalta.”
”Työpäivien jälkeen ei ole yhtään energiaa jäljellä.”
”Rutiineista joustaminen on epämukavaa.”

Tässä on joitakin esimerkkejä parin nuoren nepsy-piirteistä, joita olemme keränneet mahdollisia tulevia tutkimuksia varten. 

Nepsy ei ole muoti-ilmiö, vaikka siitä paljon puhutaankin. Nepsy on lyhenne käsitteestä neuropsykiatriset haasteet, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Neuropsykiatrisia vaikeuksia ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjon haasteet, kehitykselliset kielihäiriöt ja Touretten oireyhtymä. Nepsy-diagnoosin voi saada psykologin tekemien tutkimusten kautta. Nepsy-oireet ovat kuitenkin monille todellisia, vaikka diagnoosia ei välttämättä olekaan. 

Tukitoimia voi saada jo ennen diagnoosia

Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä selvittämään, voisiko omien arjen haasteiden takana olla neuropsykiatrinen syy. Asian selvittämistä puoltaa myös se fakta, että hoitamattomana nepsy-oireet voivat johtaa esimerkiksi masennukseen tai päihteiden käyttöön.

Nepsy-tutkimuksiin pääseminen on harvoin helppoa ja nopeaa. Tutkimuksia tehdään julkisella sektorilla useissa eri paikoissa, mutta tutkimuksiin johtava tie on silti usein pitkä. Jonotusaika tutkimuksiin pääsemiseksi kestää usein jopa vuoden.

Monesti haastavimmassa asemassa ovat nuoret, jotka odottavat tutkimuksiin pääsemistä eikä heillä ole tukitoimia odotusajalle. Tähän tuen tarpeeseen vastaamiseksi nuorten kanssa työskentelevät työntekijät tarvitsevat yleistä nepsy-tietoutta ja ymmärrystä siitä, miten nepsy-haasteet voivat nuoren arjessa näkyä. On tärkeää, että nepsy-piirteitä osataan tunnistaa ja aloittaa tukitoimien suunnittelu arkeen vaikkei diagnoosia olisikaan. Näin nuoren tilanne voi lähteä helpottamaan arjessa, koulussa tai työelämässä nopeastikin, ja mahdollinen diagnoosi antaa tullessaan lisätietoa tuen suunnitteluun. 

Tukea ja kannustusta tarvitaan tukiviidakossa selviämiseksi

Toinen haaste nepsy-haasteisiin avun saamiseksi on usein se, että diagnoosin saanut nuori juuttuu palvelupolun rattaiden ikiliikkujaan, koska tukiviidakko on monesti repaleinen ja vaihtelee paikkakunnittain. Tässä yksi esimerkki ADHD-diagnoosin saaneesta nuoresta, joka toivoi opiskelujen alettua lääkekokeilua keskittymisen helpottamiseksi opiskeluissa. 

Nuori pääsi terveyskeskuslääkärin kautta psykologin ajalle, mutta ei omien sanojensa mukaan osannut sanoittaa siellä ongelmiaan, minkä vuoksi  lääkekokeilu jäi aloittamatta.  Psykologille oli jäänyt käsitys, että nuori on pärjännyt ennenkin ilman lääkitystä. Todellisuudessa nuorella oli kuitenkin takanaan kuudet keskeytyneet opinnot. 

Yritimme päästä nuoren kanssa yhdessä uudelleen psykologin luokse. Tämä ei ollutkaan aivan yksinkertaista, sillä meitä ohjeistettiin varaamaan ensin aika uudelleen terveyskeskuslääkärille, joka sitten tulisi suurella todennäköisyydellä ohjaamaan nuoren uudelleen psykologin vastaanotolle. Tämän kaltainen jäykkyys palvelupoluissa ei ole tavatonta, mutta herättää hämmennystä. Näissä tilanteissa on myös suuri riski siihen, että nuori turhautuu ja keskeyttää tuen hakemisen. 

Työntekijänä minun tehtäväni oli kannustaa ja kannatella nuorta tilanteesta eteenpäin. Aloimme yhdessä nuoren kanssa miettiä vaihtoehtoja tuen saamiseksi nopeammin, jotta käynnistyneet opinnot eivät jäisi kesken. Pohdimme, millaisia tukitoimia hän kaipaa opiskeluunsa ja otimme yhteyttä oppilaitoksen opiskelunohjaajaan. Tämä tuotti tulosta, ja nyt oppilaitoksessa on järjestetty nuorelle tukea. Nuori saa esimerkiksi suulliset ohjeet myös kirjallisena ja hänelle on tarjolla rauhallisia työtiloja. Myös ajan saamista psykologin vastaanotolle selvitellään, ja seuraavan kerran vastaanotolle mennään yhdessä.

Tukea kannattaa hakea ja vaatia

Jos olet alle 30-vuotias ja mietit, onko sinun arjen haasteiden taustalla nepsy-oireet, ota ihmeessä yhteyttä esimerkiksi lähimpään Ohjaamoon, oman hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin, työterveyshuoltoon tai opiskelijahuoltoon. Asiaa kannattaa lähteä selvittämään ja hakea haasteisiin tukea. 

Ohjaamoissa nuorten nepsy-haasteet ovat arkipäivää ja työntekijöillä on niistä vahvaa tietoa ja ymmärrystä. Ohjaamojen Onni tarjoaa myös vuosittain Ohjaamojen ja niiden verkojen ammattilaisille nepsy-haasteisiin liittyvää koulutusta, joten tietous pysyy ja vahvistuu Ohjaamoissa koko ajan. Monissa Ohjaamoissa työskentelee myös nepsy-valmentajia sekä Onnin nepsy-valmentajat tarjoavat konsultatiivista tukea etäyhteydellä niihin Ohjaamoihin, joissa omaa nepsy-valmentajaa ei ole. 
 

Nepsy-asioissakin pätee  siis hyvin Ohjaamojen slogan: ”jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta”.