5/2025 Toiveikkuutta voi lisätä pienillä teoilla
Kirjoittaja: Niina Kaksonen
Miten voisimme tuntea enemmän toivoa?
Toivo ei ole vain sana – se on tunne, joka kantaa meitä eteenpäin. Mutta minkä pitäisi muuttua, että voisimme tuntea enemmän toiveikkuutta tulevaisuudesta? Tässä blogissa pureudutaan nuorten ajatuksiin ja toiveisiin siitä, miten elämä voisi tuntua vähän kevyemmältä ja tulevaisuus valoisammalta.
Nuorten ja Ohjaamojen Onni järjesti toukokuussa 2025 kampanjan, jonka nimeksi valikoitui HyväHuominen. Nimi-idea syntyi Onnin valtakunnallisessa nuorten kehittäjäryhmässä, jossa kampanjan toteutusta ideoitiin. Tavoitteena oli auttaa nuoria huomaamaan, että toivoa voi itse vahvistaa ja tulevaisuudesta voi tehdä hyvän, vaikka se välillä tuntuukin epävarmalta.
Kampanjan toteutus
Kampanja toteutettiin Ohjaamoissa eri puolilla Suomea ja siihen osallistui ainakin 23 Ohjaamoa eri tavoin. Tämän lisäksi kampanjaa mainosti some-tileillään kolme yhteistyökumppania: Taideloikka Rovaniemi, Sekasin Chat, Avainsäätiön Nuorten Poveria Lahti.
Kampanja sisälsi verkossa ja livenä Ohjaamoissa toteutettavia toimintoja, joihin nuorten oli mahdollista osallistua helposti ja nopeasti. Lisäksi Onni tuotti materiaaleja somekanaviin kysymällä nuorilta ennen kampanjaa: Mikä pieni teko on lisännyt uskoasi tulevaisuuteen? Kampanjan aikana nuoret pääsivät rakentamaan Hyvien tekojen -puuta ja vastaamaan lyhyeen toiveikkuuskyselyyn.
Hyvien tekojen -puu
Hyvien tekojen -puu syntyi ajatuksesta kannustaa nuoria pohtimaan, miten pieniä hyviä tekoja tekemällä voi lisätä merkityksellisyyttä elämäänsä ja sitä kautta vahvistaa toiveikkuutta. Ohjaamoihin ilmestyikin puita, joihin nuoret saivat käydä laittamassa erilaisia hyviä tekoja, joita olivat viime päivinä tehneet tai aikovat tehdä. Hyvien tekojen puusta sai myös poimia itselleen vinkkejä helposti arjessa toteutettaviin tekoihin.
Puusta tehtiin myös sähköinen versio, jonka yhdestä osasta on alla kuva. Kuten kuvasta voi todeta, teot ovat pieniä, mutta tekijälleen varmasti sitäkin merkityksellisempiä.
Kampanjan aikana muun muassa Laukaan Ohjaamo jalkautui Laukaan lukiolle, jossa lukiolaiset kasvattivat Hyvien tekojen -puusta tällaisen.
Puusta löytyi paljon toisen huomioimiseen liittyviä tekoja, esim. moni oli aktivoitunut tervehtimään tuttuja ja tuntemattomia, kysymään kuulumisia, kiittämään sekä kehumaan toisia. Arkeen liittyviä tekoja oli myös runsaasti, osa oli tehnyt pieniä kotitöitä joko omassa kodissaan tai toisen iloksi. Moni oli halunnut erityisesti huomioida ystäviään tai perheenjäseniä vaikkapa ostamalla kukkia tai toivottamalla mukavaa päivää.
Onks toivoo vai ei? -toiveikkuuskysely nuorille
Kampanjan aikana nuorille kohdennettiin kysely, joka sisälsi kolme kysymystä.
• Kuinka toiveikas olet tällä hetkellä? (0-10)
• Minkä pitäisi muuttua, jotta toiveikkuutesi lisääntyisi?
• Millä pienellä teolla voisit itse vaikuttaa omaan toiveikkuuteesi?
Kyselyyn vastasi 119 nuorta eri puolilta Suomea, joista lähes 70% oli alle 18-vuotiaita, 16% oli 18-24 -vuotiaita, 13,4% oli 25-29 -vuotiaita ja 1,7% yli 30-vuotiaita. Vastauksista nousi esiin paljon ajatuksia, toiveita ja huolia – ja siitä syntyikin idea kirjoittaa tämä blogi.
Kyselyyn vastanneiden nuorten arvio toiveikkuudesta oli keskiarvoltaan seitsemän. Nuorten toiveikkuus näyttäytyi kyselyn perusteella siis kohtalaiseksi. Halusimme myös tietää, minkä pitäisi nuorten mielestä muuttua, jotta toiveikkuus lisääntyisi ja millä pienellä teoilla itse voisi vaikuttaa omaan toiveikkuuteen. Seuraava teksti on siis koontia suoraan nuorilta tulleista ajatuksista – kiitos kaikille niille nuorille, jotka jaoitte ajatuksianne.
Minkä pitäisi muuttua, jotta toiveikkuus lisääntyisi?
Mielenterveys ja hyvinvointi
Kyselyn perusteella moni nuori kokee, että mielenterveyspalvelut eivät ole tarpeeksi helposti saatavilla. Kun olo on huono, pitäisi apua saada nopeasti – ei kuukausien päästä. Yhteiskunnan pitäisi tukea toipumista, ei painostaa jatkuvaan suorittamiseen. Nuorten mielestä terveyspalveluiden laatu ja saatavuus yleisesti ovat heikentyneet. Jonot kasvavat, ja avun saaminen on vaikeaa. Tämä lisää epätoivoa ja turhautumista.
”Mielenterveyden, mutta tie on pitkä. Pitäisi yhteiskunnan myös antaa tukea ja aikaa toipumiseen, tuntuu että eletään suoritusyhteiskunnassa, jossa me heikot ollaan vaan "laiskoja" ja tukia leikataan. Tukia leikkaamalla ei mielenterveys parane yhtään nopeammin, vaan se lisää jo olemassa olevaa ahdinkoa.”
Yksinäisyyden haaste näkyi vastauksissa myös. Ystävien puute voi viedä voimia ja lisätä ahdistusta. Moni toivoo rohkeutta, selkeyttä ja vähemmän yliajattelua – tunnetta siitä, että on ihan ok olla keskeneräinen.
”Kokisin itseni toiveikkaammaksi jos saisin mielenterveyteni kuntoon, jos minulla olisi ystäviä ja perhe asiat kunnossa.”
”Lopettaa yliajatteleminen ja ylianalysointi eri asioiden suhteen ja uskaltaa kokeilla uusia asioita/tekemisiä ilman ennakkoluuloja”
Hyvä itsetunto, itsevarmuus ja pienet positiiviset kokemukset voivat vastausten perusteella vahvistaa toivoa.
Työ ja toimeentulo
Nuoret toivovat enemmän oikeita työmahdollisuuksia ja vakautta. Työkokemuksen ja koulutuksen puute vaikeuttavat työn saamista. Työkokeilut ja työnhakuvelvoitteet voivat tuntua epäreiluilta, jos ne eivät oikeasti auta eteenpäin. Myös tekoälyn vaikutus työpaikkoihin huolettaa – mitä jos koneet vievät kaikki duunit?
”enemmän työmahdollisuuksia”
”töiden löytäminen ja taloudellinen tasapaino”
”työnhakuvelvoitteen poisto, kun se ei paranna työllisyysasteita, päinvastoin lisää työttömyyttä ja toivottomuutta, kun ei saa hakemuksiin vastauksia”
Opiskelu ja tulevaisuus
Aina ei tiedä, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa – eikä tarvitsekaan! Kyselyn perusteella isoja huolia aiheuttaa opiskelupaikan saaminen ja taloudellinen tuki. Moni toivoo, että voisi opiskella ilman valtavaa velkataakkaa ja että tulevaisuuden suunta olisi selkeämpi.
”Haluaisin lähteä opiskeleen mutta mietin onko minulla varaa lähteä vai pitääkö minun ottaa lainaa yli 40k edestä, että selviän.”
"Minulla pitäisi olla selkeämpi ajatus mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa.”
Talous ja sosiaaliturva
Nuoret toivovat enemmän tukea – ei vähemmän – erityisesti silloin, kun opiskelee tai tekee matalapalkkaista työtä. Leikkaukset sosiaaliturvaan tuntuvat suoraan arjessa. Esimerkiksi bussikortin puute voi eristää ja lisätä yksinäisyyttä.
”En saa opintotukea enää kun jouduin keskeyttämään opinnot ahdistuksen takia ja nyt hain uuteen koulutukseen. En tiedä saanko perustoimeentulotukea jos opiskelen. Jatkuva huoli siitä mihin raha riittää ja ei jaksa kelan kanssa jatkuvasti vääntää ja odottaa päätöksiä ja töitä ei tietenkään saa kun ei ole kokemusta eikä koulutusta”
Yhteiskunta ja maailma
Nuoret toivovat oikeudenmukaisempaa, empaattisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Nykyinen politiikka koetaan usein toivottomuutta lisäävänä. Myös maailmanpoliittinen tilanne ja ilmastokriisi huolettavat. Silti moni uskoo, että muutos on mahdollinen – kunhan emme luovuta.
”Tarvitsisin lisää itseluottamusta ja positiivisia kokemuksia siitä, että kaikki sujuu hyvin.”
”Maailman poliittisen menon, mutta siihen on vaikea vaikuttaa yksilönä, mutta uskon silti parempaan tulevaisuuteen ja, että pienillä teoilla maailmasta saadaan parempi paikka ihan kaikille.”
Miten itse voi lisätä omaa toiveikkuuttaan?
Nuoret pohtivat vastauksissaan tätä kysymystä viisaasti ja vastauksissa näkyi se, että toivo ei aina synny suurista asioista. Joskus pienet teot voivat muuttaa paljon. Tässä muutamia nuorten tarjoamia keinoja, joilla voi vahvistaa omaa toiveikkuuttaan.
Ajattelutavan muutos
• Positiivinen ajattelu ja itseluottamuksen vahvistaminen
• Kiitollisuus ja itsensä hyväksyminen
• Vähemmän vertailua muihin, enemmän armollisuutta itseä kohtaan
”Ehkä oma ajattelutapa itsestäni että en olisi niin negatiivinen”
”Muistuttamalla itseä ja muita siitä, että riittää sellaisena kuin on eikä kaikkeen voi vaikuttaa, etenkään yksin eikä kannata vertailla itseään muihin. Rohkeutta jakaa asioita ja oikeus pyytää apua sekä olla olkapää itselle ja muille. Nauttia yksinkertaisista asioista, mitkä eivät maksa mitään kuten ulkoilla luonnossa ja pysähtyä katselemaan puita. Vaikuttaa siihen mihin voi ja toivoa parempaa ja uskoa tulevaan.”
Luonto ja pienet ilot
• Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen
• Hyvä ruoka, musiikki, rauhoittuminen
”Ulkoilmassa kävely ainakin rauhoittaa ajatuksia”
Yhteys muihin
• Juttele ystävien, perheen tai vaikka opinto-ohjaajan kanssa
• Ole avoin ja ystävällinen – vertaistuki auttaa
”Muiden kanssa oleminen, keskustelu, hyvän tekeminen”
Toiminta ja pienet teot
• Liikunta, opiskelu, työnhaku tai uuden harrastuksen kokeilu
• Pienet onnistumiset ja selkeät tavoitteet
”Pienin askelin eteenpäin. Yksi asia päivässä on riittävästi, esim. se riittää jo että löytää yhden asian josta on kiitollinen, joka tekee iloiseksi edes vähän tai jos tekee jotain itseään varten, vaikka rentoutuu tai kuuntelee hyvää musiikkia.”
Tulevaisuuden suunnittelu
• Mieti, mikä kiinnostaa – kaikki ei ratkea heti.
• Hae kouluun, töihin tai etsi tietoa eri vaihtoehdoista.
”Unelmoisin asioista enkä menetä toivoani”
”Ajatella että eletään vaan kerran”
Hyvinvointi
• Hyvät yöunet, terveellinen ruoka ja ruutuajan rajoittaminen
• Läsnäolon harjoittaminen ja stressin vähentäminen
”Vähentää ruutuaikaa ja sosiaalisessa mediassa oleskelua + kehittää rutiineja”
”Hyvillä yöunilla ja elämäntavoilla”
Millä pienellä teolla sinä voisit tänään lisätä omaa toiveikkuuttasi?
Ehkä se on kävely metsässä, viesti ystävälle tai uuden asian kokeilu. Jokainen askel kohti parempaa oloa on tärkeä – ja sinä ansaitset tuntea toivoa.
