1/2025 Osallisuus ohjaamotyön ytimessä

Kirjoittajat: Topi Ehrlund ja Minna Vanhanen

Mitä on osallisuus?

Osallisuus on selkeä, mutta hankalasti määriteltävä käsite. Kysyttäessä ihmisiltä, mitä osallisuus tarkoittaa, saa usein toisiaan muistuttavia vastauksia. Yksi todennäköisesti vastaa jotain hyvin suoraa liittyen osallistumiseen, toinen sanoo, että se on mahdollisuutta vaikuttaa ja kolmas viittaa kohtaamiseen tai siitä syntyvään kokemukseen. Miksi tämä kuulostaa toisaalta niin selvältä, mutta toisaalta taas niin sekavalta? Yksi syy tähän on se, että kaikki nämä edellä mainitut asiat ovat osa osallisuutta.

Osallisuus on moniulotteista ja muuttuvaa

Puhuessamme osallisuudesta meidän on hyväksyttävä se, että kyseessä on moniulotteinen tunne ja kokemus. Osallisuus on alati muovautuvaa ja se muodostuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Osallisuus on aina sidoksissa siihen ympäristöön, jossa ihminen toimii, ja siinä ovat läsnä aika, paikka sekä sosiaaliset suhteet. Tähän perustuen voidaan nähdä osallisuuden olevan alati muuttuvaa ja dynaamista. 

Osallisuus voi tuntua siis tuntua siis kuin saippuapalalta, joka meinaa livetä käsistä. Se on kuin näkymätön aines, joka lilluu elämän eri osa-alueiden välillä ja vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan osallisuus on sidoksissa sellaisiin asioihin kuin osallistuminen, yksinäisyys, elämänlaatu, mielenterveys, fyysinen terveys, toiminta- ja työkyky, työllisyys, koulutus, taloudellinen toimeentulo sekä aineellinen ja aineeton köyhyys (THL, 2022). Kuten huomaat, lista on pitkä ja kattaa lähes koko elämän. Ei siis ihme, että joskus saattaa tuntua hankalalta hahmottaa, mitä kaikkea osallisuus onkaan ja kuinka se tulisi määritellä.

Osallisuus on sidoksissa hyvinvointiin

Osallisuudesta on olemassa paljon tutkimusta ja tietoa. THL (2023) on todennut, että osallisuus on vahvasti sidoksissa hyvinvointiin. Asiat kuten psyykkinen kuormittuneisuus, yksinäisyys sekä heikoksi mielletty työkyky voidaan liittää kokemukseen heikosta osallisuudesta. Näiden asioiden tarkastelun kautta on helppo ymmärtää, että heikko osallisuuden kokemus on yhteydessä myös syrjäytymiseen.
Osallisuus toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan. Kun ihmisen osallisuuden kokemusta saadaan vahvistumaan, näyttävät tutkimukset tämän vahvistavan samalla myös hyvinvointia, turvallisuuden kokemusta, tulevaisuuden uskoa sekä luottoa omiin mahdollisuuksiin (THL, 2023). Raivio ja Karjalainen (2013) ovat määritelleet osallisuuden jopa syrjäytymisen vastavoimaksi. Heidän mukaansa hyvinvointiin tarvitaan tasapainoista osallisuutta, joka syntyy siitä, että ihmisellä on yhteisö tai yhteisöjä, mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä riittävät aineelliset resurssit. 

Osallisuuden kokemuksia tarvitaan etenkin nuorena

Nuorten kokemukset osallisuudesta liittyvät voimakkaasti tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, kohtaamisiin sekä kuulluksi ja huomioiduksi tulemiseen, toisin sanoen mahdollisuuksiin liittyä toisiin ihmisiin. Osallisuuden syvempi merkitys nuorille on yhteisöllisyyttä, itsensä kehittämistä, tasa-arvoa sekä yhteistä hyvää. Nuoruudessa osallisuuteen liittyy myös vastuunkantamisen ja vaikuttamisen tapojen oppiminen. 

Nuoruus ja varhaisaikuisuus elämänvaiheena on hyvin merkityksellinen osallisuuskokemuksen syntymisen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Tähän elämänvaiheeseen kuuluu monenlaisia siirtymiä koulusta toiseen ja sieltä työelämään. Myös ihmissuhteissa tapahtuu usein paljon muutoksia. Lisäksi nuoruuteen elämänvaiheena kuuluu oman identiteetin ja omanlaisen elämäntavan etsiminen. Jotta nämä siirtymät ja ihmisen kehitykseen liittyvät tehtävät onnistuisivat mahdollisimman hyvin, tarvitsee jokainen ihminen kokemuksen osallisuudesta ja kuulumisesta johonkin. Tämän kokemuksen syntymistä meidän kaikkien muiden yhteiskunnan jäsenten on tärkeä tukea kaikin tavoin. 

Osallisuuden edistäminen kuuluu kaikille

Määriteltiin osallisuus lopulta miten tahansa, on helppo todeta, että kyseessä on erittäin merkityksellinen asia ja se kuuluu meille kaikille. Osallisuuden edistäminen ei ole niin vaikeaa, miltä se saattaa aluksi tuntua. Aloittaa voi vaikka hyvästä kohtaamisesta, josta nuorten mukaan kertoo parhaiten kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunne. Nuorten mukaan hyvä kohtaaminen ammattilaisen kanssa syntyy pienistä asioista. Siitä, että työntekijä kuuntelee, on avoin ja aidosti kiinnostunut. Tärkeää on myös, että työntekijä on ystävällinen ja kohtaamistilanne on rento ja rauhallinen, sekä se, että kohtaamisesta tulee turvallinen ja luottamuksellinen olo. (Onnin kohtaamiskysely, 2024.) 

Osallisuustyöpajasta Ohjaamoille lisää ideoita nuorten osallisuuden tukemiseen

Nuorten osallisuuden edistämisessä Ohjaamot ympäri Suomen ovat avainasemassa, sillä Ohjaamoissa kohdataan paljon erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Ohjaamoissa on tärkeä ymmärtää osallisuuden merkitys ja tunnistaa konkreettisia keinoja, joilla nuorten osallisuutta voidaan tukea. 
Jos työskentelet Ohjaamossa ja aloit nyt tämän tekstin luettuasi pohtia, kuinka voisitte yhä paremmin edistää nuorten osallisuutta Ohjaamossanne, on Onnilla tarjota tähän vinkkejä. Onnilta on mahdollista tilata Ohjaamolle osallisuustyöpaja, jossa pohditaan yhdessä osallisuuden merkitystä sekä suunnitellaan konkreettisia tekoja, joita seuraten osallisuustyöstä tulee Ohjaamossanne entistä suunnitelmallisempaa.

Kysy lisää osallisuustyöpajasta tai tilaa sellainen Ohjaamollenne: minna.vanhanen@keha-keskus.fi

Lähteet:

• Onnin nuorille tekemän kohtaamiskyselyn tulokset. 2024.
• Onnillista osallisuutta - Opas osallisuustyön tueksi. 2023.
• THL. 2023. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Luettavissa verkossa (7.1.2025). 
• Raivio H. & Karjalainen J. 2013. Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden rakentuminen 2010-luvun tavoite- ja toimintaohjelmissa. Teoksessa: Era T. (Toim.) 2013. Osallisuus – oikeutta vai pakkoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 156. Verkkojulkaisu: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-280-6